Alpakkaneuletakki nimeltä Nanook

Nanook. Ihastuin häneen vuosia ja vuosia sitten. Ostin ohjeen. Ostin lankaa (Drops Alpaca kaksinkertaisena). Kauppakin ehti jo lopettaa. Lanka loppui kesken ja motivaatio laski entisestään, mutta löysin lisää Adlibriksestä. Lankaa siis, en motivaatiota.

Tein vuosien mittaan listoja keskeneräisistä asioista ja mukana roikkui aina se oranssi villatakki. Kunnes tuli hetki, jolloin elämään mahtui ajatus ja puikot.

Edelleenkään minulle ei sovi oranssi ja takista lähtee karvaa, mutta kuinka iloinen onkaan siitä, että vaate on valmis ja se lämmittää minua eikä to-do-listaa.

Kevyet korvat

Parin minuutin puuhastelu toi kivan lisäyksen koruvalikoimaan. Luulin, etten osaa käyttää roikkuvia korviksia, mutta näin kevyet ovat iiihanat!

Kukkahupparitakki ihan itselle

Ommellisen ihana joustocollege muutti jo vuosi sitten kaappiin odottamaan sitä oikeaa mallia. Rentoilutakin nähdessäni tiesin sen löytäneeni. Suotta tekisin lisää tunikoita ja mekkoja, kun vanhatkaan eivät päädy tarpeeksi usein käyttöön. Plagioin siis suvereenisti ajatuksen ja tein Joka tyypin kaavakirjan t-paidan kaavalla takin itselleni. Pidensin helmaa, otin huppukaavan toisesta mallista ja leikkasin miehustan auki, alavaroilla lisäten. 

Olin kerrankin huolellinen ja viitseliäs, mistä kiitän itseäni paljon. Leikkasin alavarat huppuun ja etureunaan sekä silitin tukikankaat niihin. Tekee kummasti jämäkkyyttä vaatteeseen.

Ei meinaa mahtua kuvaan koko komeus!

Tasku. En älynnyt laittaa toista reunaa sivusaumaan, kuten originellissa.

Eteen napsuttelin kolme KAM-nepparia.

Valmis!

Pussukkoita taas.

Virkkasin toisenkin vessapussukan. Näihin saa hyvin hukattua erivärisiä puuvillalankoja, joille muuten en keksi mitään käyttöä. 

Söpöysvaroitus! Lahjaksi meni pari pientä ahmattia.

Ikean vahakankaasta surautin uimareille pusseja.

Villasukkapläjäys

Syksy on kätevästi ennen joulua. Silloin ei jaksa neuloa mitään vaativaa tai isoa, joten sukat ovat juuri sopivat tuohon mielenlaatuun ja täyttävät samalla lahjasäkkiä.

Mieskokoiset Karoteenit seiskaveikasta, ihan ohjeen mukaan. 

Ommellenkin saa nopeasti sukat surautettua. Kaava on jostain paikasta, jonka linkin lisään myöhemmin jos löydän.

Sitten lisää perussettiä. 44 silmukkaa, kolmepuoli puikot, seiskaveikka. Sininen pomppaa esiin eriparisempana kuin luulin, mutta ei se ole niin justiinsa.

Samat lukemat kuin ylemmissä.

No seuraavaksi tulee jotain yllättävää!! Opettelin tekemään magic loopilla sukat!! Rasti seinään!! Oli kivaa, innostavaa ja helppoa. Aloitin varresta ja olin iloinen saadessani molemmat sukat kerralla valmiiksi. Aikaa meni varmaan enemmän kuin erikseen tehtyinä, mutta yksivärisinä ja kokeneempana olisi sukkelampaa. 

Ja vielä toinenkin uusi tuttavuus: neuloin raidalliset neliöt 38 silmukalla, nelosen puikoilla seiskaveikasta ja ompelin pohjat sekä kantapäästä 10 cm kiinni. Oli tähän joku ohjekin, mutta hukkasin. Ja eipä sitä mihinkään tarvitse.

Sitten vielä viimeiset tällä erää. Peruspalmikko, 45 silmukkaa, seiskaveikka, kolmepuoloset puikot. Jokohan näillä päästäisiin tammikuuhun?

Risuideoita

Sisusta risusta -kirja sai innostumaan ajatuksen tasolla risutöistä. Toteutukseen on vielä matkaa, mutta kasaan tähän muutamat ideat sitä hetkeä odottamaan. 

Neulottu torkkupeitto

Vilukissa valmistui samaan aikaan kuin hänen peittonsa. Kelikin muuttui sopivan hyiseksi kevään helteiden jälkeen. Onni on neuloa ihmiselle, jonka toivoo ja melkein tietääkin ilahtuvan paketista. Jokainen silmukka on ilo.

Tein jokaisesta tilkusta erilaisen, noin 30 cm kanttiinsa. Viikonloppuna syntyi kuvioita, arki-iltana ainaoikeaa. Virkattu kukkaneliö (kukkia juhlan kunniaksi), kissa (allergiakotiin), nimikirjaimet (sää ja mää), lehtiä, raitoja, möykkyjä. Tein tilkkuja neljä pötköä. Yhdistin virkkaamalla ja tein reunoihin pylväät ja kiinteät kerrokset. Pesukoneen villaohjelma ja ronski pyykkitelinevenytys sai mutkat suoriksi.

Kesäkassi virkaten

Oma koppa innoitti jälleen virkkauspuuhiin. Olipa rentouttavaa tehdä helppoa ja aikataulutonta käsityötä kesälomaa odotellessa.

Kappas, täällä olisi ollut ohje vielä kivempaan malliin:
http://omakoppa.blogspot.com/2012/02/virkatut-kassit-ohje.html.

Tuhti Riine-mekko

Mekkotehtaan mallit loppuvat 128 senttiin, mutta leveyttä riittää rippikouluikään asti. Tämän unohdin autuaasti, kun levensin sentin-pari yläosaa Riine-mekkoon. Kursin napilla kasaan takaa, mutta edelleen kolttu miltei tipahtaa harteilta. Kunhan laiskuus joskus hellittää, saatan jopa purkaa ja kaventaa kaarrokkeet sopiviksi.

Hihoja pienensin surutta, mutta edelleen ne ovat kovin töröttävät.

Joskus menee nappiin. Joskus ei.

Kankaat ovat anoppilan hurmaavia kätköjä, joten hintaa tuli nolla euroa.

Virkattu kori

... vai onko näin pieni vielä kori? Pussukka. Hässäkkä. Paikka, jossa säilyy vanulaput käden ulottuvilla.

Olipa kiva pieni iltapuhde. Puuvillalangoille ei meinaa löytyä käyttöä, mutta näitä voisin tehtailla enemmänkin.

Railway Stripes taas

Luulin ompelevani kaverisynttärilahjoja, mutta kaikki häipyi oman tyypin kaappiin. Kiva kun kelpaa.

Taas on kaavana Railway Stripes, 140 cm, OB 6/2016. Tämä malli sopii joka kangassoiroon, joko hihoilla tai ilman ja lyhyempänä tai pidempänä..