keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Pussukoita joka lähtöön


Mihin näitä tarvitaan? kysyy mies.
Ihan mihin tahansa! vastaa nainen.





















tiistai 30. lokakuuta 2012

Tunikatehdas

Varoitus: ei mitään uutta! Teki vaan mieli nostaa tännekin näkyviin aiemmin tehtyjä kivoja tunikoita ja mekkoja. Näyttäisi blogi enemmän omalta, kun saisin lempivaatteet samaan "varastoon" jemmaan.

Ensin ihanin: Taikametsä-joustofroteesta (teetetty FB:n Ompeluelämää-ryhmälle) ompelin Nappinjan taskutunikan kaavaa muokaten ja mukaillen tämän version. 

















Sitten on tissis eli tissitunika. Tämän kaava on kiertänyt samaisessa OE-ryhmässä ja saanut alkunsa Me&I-tunikasta. Kankaana Nanson iäisyysvanha yöpaita. 




















Sienitrikoo KVK:sta, kaava tehty käyttäjän Marimekko-paitaa hyödyntäen. Istuu kuin valettu 
pikkuriikkiselle naisihmiselle, ihanaa!




















Samaiselle pikkiriikille tein Bohemian-kaavalla (OB 5/09) tunikan punahilkkajerseystä. 
















Sama nainen, sama kaava, naisen oma jemmakangas. Mukavan lurua viskoositrikoota, kuminauha vielä helmassa tekemässä lisää poimua.




Edelleen sama pieni nainen, kaavana Nappinjan entistä enemmän muokattu hupputunika. Kirahvikangas KVK:sta.



Anoppi toivoi kivaa mekkoa opettajan hommiin. Polo-jersey Eurokankaasta, napit & nauhat Keinoselta. Kaava on jostain vanhasta OB:sta. Saman kaavan pohjalta olen tehnyt aiemminkin pari mekkoa hyvällä menestyksellä ja miksipä keksimään pyörää uudelleen. Sovitusmatka on pitkä, joten ei viitsi isompia kokeiluja yrittää.



maanantai 29. lokakuuta 2012

Kvaak ja surr

"Äiti, tehdään ankka!" Jep jep. Helpommallakin voisi päästä, mutta värkättiinpä sitten tällainen. Ei supersiisti eikä upea, mutta onpa todistettu, että olen joskus tehnyt jotain lapseni kanssa.
















Mutta hei, onhan tämäkin yhteistyötä:


lauantai 27. lokakuuta 2012

Valkoinen maa, musta pipo

Ensilumi satoi eilen ja valaisi maiseman. Valkoisuuden vastapainoksi ompelin tilauksesta mustan tuubihuivin ja lörppäpipon EK:n viskoositrikoosta. Oli tosi joustavaa kangasta, joten pipon ympärys sai olla n. 5 cm pienempi kuin pään. Huiviin meni kangasta 70 x 150 cm (tai mitä lie koko leveys olikaan). Huivin tein Tosimummon ohjeen mukaan. Olisinhan minä itsekin osannut, mutta sain vähän osviittaa kokomietintään.
















Leikkelin myös teknisen t-paidan urheilupipoiksi. Mustia nekin. Pienempi omalle ukolle, isompi itselle. Nauhan kuvat sopivat hyvin juoksuharrastukseen: kirmataan kauas ja kotiin tullaan ambulanssilla tai mopolla.





Pullaakin leivottiin tänään. Ukkopullan ulkomuoto muuttuu vähän, mutta varmasti. Tänään puuttui tissit, mutta pippeli oli paikallaan. Toinen jalka lähti jo parempaan suuhun.



Bohemian-tunika (OB 2/09) syntymässä pilvivelourista. Ihana kangas!! Sovittajaa kaivataan visiitille, toim. huom.


Kankaiden yö, tänäänkin

FB:ssä on nyt käynnissä Kankaiden yö. Kaikkea sitä hulluutta pitää ollakin. Ihania kankaita vain nyt niin kovin edullisesti. Hmm. Ähky tuli, enkä tilannut lopulta mitään muuta kuin normaaleja kankaita siitä samasta lähikaupasta, josta aina ostan. Ei näköjään sovi tälle ihmiselle kalliin kankaan hamstraaminen ja  käyttäminenkään. Enemmän saan kiksejä siitä, että saan tuunattua jonkun kirppislöydön lempivaatteeksi. Kukin taaplaa tyylillään (mitä sekin tarkoittaa, taaplaaminen?).

Elämäni ensimmäisen tuubihuivin ompelin mustasta viskoositrikoosta. Samasta lurusta syntyi myös pipo. Helppoja hommia, mutta ihmeesti niidenkin tälläämiseen meni aikaa. Kuvia en edes yritä ottaa. Katsotaan, jos huomenna olisi valoa.

Ai niin, leikkasin myös suloista turkoosia pilvivelouria. Katsotaan, josko huomenna ehtisin ommella ja saisin kutsua sovittajan meille kylään.

Nyt kirpuille töitä.



perjantai 26. lokakuuta 2012

Babushka, maatushka

Eilisiltana Adelen sulosoinnut viihdyttivät ompelijaa. Pesukoneen jyrinä ja ilmanvaihtokoneen hurina antoivat lisäsäveliään. Tässä aikaansaannoksia:

Pussukoita väsäsin naapurin omaan käyttöön ja joululahjoiksi. Kyyhky- ja kissakankaat Kodin Ykköseltä, vihreä lintukuosi Eurokankaasta. Loput mistä lie. Karnaluksista tilatut vetoketjut toimivat ihan hyvin. Vähän on pienehköt vetimet, mutta eipä tuo haitanne. Nauhoja Sinellistä ja Karnaluksista. Alkuperäinen idea ja ohje on napattu Hipun blogista, mutta on muovautunut aikojen saatossa vähän sieltä sun täältä.




Neuvolakorttikansia surruuttelin ystävälle ja näköjään vähän muutenkin. Samallakos sitä leikkaa useamman, kun kerran vauhtiin pääsee. Onpa ihanan värikkäitä ja raikkaita kankaita! Turkoosi pallo ja maatuskat Keskiseltä, ruskea pallo ja violetti tyttönen Nappikauppa Punahilkasta, loput omista kätköistä. Vihreä samettinauha ja pitsi Karnaluksista. Tuttinauhassa punahilkkanauhaa Hanhelista ja vinonauhaa Karnaluksista. 

Huom! Pallokuosinen on vielä myymättä. Maatuskakuosia ja turkoosia pallokangasta on vielä, joten samanlainen onnistuu. 


Parpi tsillaa

Lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden haave toteutukoon: teen Barbielle vaatteita! Ei tuo typy tosin niistä vielä mitään ymmärrä - jos koskaan. Päristelee autoilla, junilla, mopoilla, kaikella ja ensimmäinen sana oli auto. Lempikirjakin on Pieni ajoneuvokirja. Joka tapauksessa oli hauskaa viettää päiväuniaika esikoisen kanssa leikellen pikkukaavoja, pikkukankaita ja pikkupikkuja. Suutarin lapsella on suutarin mieli.

Mitä opimme tästä? Näinkin pienessä tunikassa on hyvä olla alavarat pääntiellä. Huolellisuus ennen kaikkea. Liian kapeat ja istutetut hihat -> vaikea pukea -> tee lepakommat seuraavaan. Joogahousut näyttävät niin rennoilta, että Fantasia- ja Satuhää-Barbiet kalpenevat tämän chillaajan rinnalla.

Kuulemma pipo, hanskat ja aurinkolasit pitäisi vielä tehdä. Ompelevan äidin lapsi ei tunne käsitettä "En osaa, ostetaan kaupasta." Yritetään...

Tänään mietin, että ei ole helppoa Barbiellakaan. Jos pääntie on tarpeeksi suuri, että pää mahtuu siitä läpi, näkyy rintavarustus. Onneksi olen normaali suomalainen roikkunainen.


















keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Kas näin heiluu kassi ja pussi

Kaupantäti kaipasi eväskassikseen jotain muuta kuin muovikassia. Ikean ihanaa lintukangasta riitti vielä puhelinpussukkaankin. Vuorin raikas turkoosi pallokangas rakkaan ystävämme Vesa Keskisen kaupasta.

Kamera ja minä hämmennyimme yllättävästä auringonpaisteesta. Väritkin vallan lähti.


Takkimania

Ihan vähän kesällä kokeilin, josko osaisin tehdä takin. Osasin, mutta virheitä tuli alkuun satamäärin. Into kuitenkin iski eikä loppua näy. Sopivasti haastetta, mahdollisuudet mihin vain, jotain uutta.

Ensin omalle pienelle kettutakki (n. 92 cm) Ikean tukevasta puuvillakankaasta. Vuorena turkoosi microfleece. Kaavana käytin OB:n (3/12?) Panda-hupparia, jota levensin ja pidensin helmasta, suurensin vähän saumanvaroilla ja levensin hihoista. Samalla ja pienemmälläkin vaivalla olisin voinut tehdä heti Tinttiinan. Tekemällä oppii joka tapauksessa. Tosimummon takkiohje on superhyvä!! Ilman en tulisi toimeen. Tähän takkiin laitoin nepit, koska ne oli niin kauniit. Näppärämpää on ompelijalle sekä käyttäjälle laittaa kuitenkin vetoketju. 






Sitten tulikin nopea tilaus samankokoisesta takista. Vihreä Eurokankaan palalaarin tikkivuori löytyi kaapista, puuvillakangas Maijan löytöjä ja kaavana taas tuo Panda.



Seuraavaksi tein kaverin tytölle n. 116 cm Tinttiina-takin (OB 6/2011). Vähän levensin hihoja ja kädenteitä sekä pidensin helmaa. Ihana pöllötilkkukangas Tiritomilta, turkoosi tikkivuori taas EK:n palalaarista ja vetoketju FB:n Kangashamstereista. Ensimmäinen suunnilleen virheetön takki, jee!




Kohta oli vuorossa Ikean Tidny-kankainen n. 122 cm Tinttiina. Punainen tikkivuori EK:sta. Siitä tykkään kovasti, koska luistaa pukiessa ja lämmittää enemmän kuin ohut vuorikangas. Hintaa on enemmän kuin päällikankaalla, mutta olkoon. Kangastussilla värittelin muutamat yksityiskohdat kankaasta punaiseksi. Helppo nakki, hyvä takki. 



Sitten vielä se rakkain, kamalin, tuhoontuomituin, hitain, suututtavin, purettavin ja kikkailtavin takki. Soft Steel -kaava (joku OB, ehkä 2/2009). Tein oman kokoiseni, mutta yläselkä oli niin kapea, etten saanut liikutettua käsiä. Ehkä joku tykkää seistä tumput suorina, mutta minä koitan välttää. 8 cm kiila selkään, kainalosta vähän sisään -> pyöriölle muotoa enemmän, isommat taskut, jne. Tämän takin pohjalta en todellakaan tehnyt kaavamuutoksia, koska lopussa vain surruutin saumurilla enkä miettinyt enää mitään. 

Lintukangas Ikean pitkään marinoitunutta puuvillaa, vuorena EK:n vihreä tikki. Pinkki vetoketju piristi. Tätä takkia käytän toivottavasti loppuelämäni. Tai ainakin siihen asti, kunnes teen vielä enemmän itseni näköisen takin. Lieneekö mahdollista?


tiistai 23. lokakuuta 2012

Onnellinen kirahvi

Joskus sitä elämässään onnistuu. Antaa itselleen jopa kymppimiikan. Yleensä aina joku mättää ja pitää purkaa ja korjata ja itkeä tihrustaa ja on jo myöhä. Toisin on tänään. Peruspaidastakin voi saada hyvän wiiliksen.

Kauniin keltainen, ihanan jämäkkä, hauskakuosinen KVK:n kirahvitrikoo. Raglanhihat (en tiedä miksi, olisihan sitä voinut normaalinkin tehdä -> vähemmän hukkapaloja), 110 cm kaava jostain Ottobresta pidennetyllä helmalla ja hihoilla. Pitääkin testata joskus OB 3/2011 Monster car -paitakaavaa. On kuulemma hyvä.

Aiemman postauksen safarijoustispaita meni tälle samalle poijjaalle. Kommentti oli kuulemma: "Ihana mekko!" Äidin toive riittävän pitkästä helmasta toteutui ja sysipaska päivä piristyi. Hyvä sana tuo sysipaska. Pitää ottaa omaankin käyttöön. Kuvaa sitä hetkeä, jolloin ollaan vähän syvemmällä kuin tavallisessa katuojassa.

Käyttäjän kommentti kirahvipaidasta: "Hieeeeeeno!" Ja pusu jokaiselle kirahville. Ai mainio :) Kannatti ommella.
















Kuuluukohan muuten blogissa esitellä vain uusia juttuja vai saako sinne nostella aiemmin tehtyjä kivoja asioita? FB:iin olen varastoinut kuvat muutaman vuoden aikana valmistuneista käsitöistä.