sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Juhannuksena hallanvaara


Edellinen Baktus-huivi jäi polttelemaan. Sama idea, kirkkaammat värit omaan käyttöön, lankojakin jäi... Paitsi että loppuivat puolivälissä kesken. Onneksi oman kylän naisten kaapeista löytyi lisää. Kiitos heille!



Orelmalla mennään

Kaavojen piirtäminen ja leikkaaminen on tämän harrastuksen tympein osuus. Siksi käytänkin samoja kaavoja kyllästymiseen asti. Mekkotehtaan Orelma (110/116 cm) heittäytyi nyt vanhan salsahameeni kimppuun. 
 

Hihansuut ovat rimpsureunaa huolittelemattomana. Katsotaan, kuinka rispaantuvat pesussa. Vyötäröltä lähti naru pääntielle rusetiksi. Äidin roska on tyttären hellemekko.


PS. Muut tänä keväänä valmistuneet Orelmat täällä. Samat kavennukset ja hihan madallukset tein tähänkin versioon ja sopivalta vaikuttaa.

Mustavalkopipoja


 


Paras leggarikaava

Ropina (OB 6/2012) on tosi hyvä leggingsien peruskaava. Kokoja on sopivasti leikki-ikäiselle ja variaatioita saa kangasta vaihtamalla. 110 cm kaavaa pidensin vähän, jotta Kimperin Pupulove-neuloksesta tehdyt pökät mahtuvat vielä ensi talven.


Helppoa kuin heinänteko. Paitsi etten osaa tehdä heinää. Lahkeiden sisäsaumat ja haarasauma. Sopivan mittainen kuminauha renkaaksi ja vähän kumpparia leveämpi käänne. Lahkeiden käänne. Valmis!

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Retroisia Mekkotehtaan Orelma-mekkoja

Orelma (Mekkotehdas, 110/116) sai kunnian toimia kaavana pienten tyttöjen mekoille. Kavensin keskeltä edestä ja takaa pari senttiä. Hihoja madalsin olan taitteelta kolmisen senttiä. Näyttää ihan hyvältä ainakin ilman sovitusta.
 
Kirppispussilakana sai pinkkiä höystettä. Pujotin kapean kuminauhan vinonauhakujaan.
 

Taskuun tein poimutuslangat. Pääntiellekin olisi kuulunut ohjeen mukaan, mutta laiskottelin tapani mukaan. Ehkä korjaan myöhemmin.

 
Lahjaksi menevä versio on unelmanohutta anopin lakanaa.
 

Kuminauhakuja toimii hyvin näin ohuessa kankaassa.




 

Opettajien kauppakassit


Jokaisena arkipäivänä he näkevät lapsiani hereillä enemmän kuin minä itse. Kuinka onnellinen olenkaan, kun kouluun ja päiväkotiin lähtee lähes aina iloinen ihmisenalku.

Kiitos.






Kiitos kuuluu myös hänelle, jolta sain vuosia sitten lahjaksi mainion kauppakassin. Se on käytössä joka viikko eikä loppua näy. Plagioin törkeästi ottamalla mitat ja mallin sentilleen. Mitäpä sitä pyörää keksimään uudelleen.

Tässä mitat (sis. saumanvarat) muistilappuna:

1 kpl 44 x 90 cm - se iso kappale etu- ja takapuolille
2 kpl 16,5 x 39 cm - sivupalaset, ommellaan ison kappaleen pitkälle sivulle
2 kpl 8 x 52 cm - kahvat, taitetaan saumanvarat sisään ja tikataan molemmat reunat
1 kpl 8 x 112 cm - saumuroidaan alareuna, ommellaan renkaaksi lyhyistä sivuista, ommellaan alavaraksi laukun yläreunaan, kahvat kiinnittyvät samalla

Farkkutilkkuhame tuunaajalle


Pehmeäksi kuluneet äitiyshousut. Peffasta rikkoutuneet ystävän lempifarkut. Kaikenlaista sitä nurkissa pyöriikin odottamassa sitä hetkeä, jolloin ajatus ja aika sekä kehon- ja mielentila kohtaavat.

Perushamekaavani leikkasin kahtia ja tein 8 symmetristä soiroa. Osaan tarvittiin saumoja, osa tuli suoraan lahkeista. Meditaatio surisi päässä samaa tahtia Husqvarnan kanssa. Suoraa, suoraa, suoraa, suoraa, ommmm.

Ylös vinonauha, vetskari ja neppi. Alas saumurointi ja käänne. Silittääkin voisi, mutta omia en viitsi. Vaaleat polvikohdat pussittavat kuvassa, mutta onneksi daamissa on muhkuroita, niin oikenevat. Valmista tuli!

 

Pököä paleli

Nalle kaipasi sopivaa vermettä. Virkuti vir.

 

Vuokko-neuleen jämät kauluriksi

Ensin oli työkaverin tuoma Vuokon villaneuleen puolikas. Tietävät minun hamsteriluonteeni näissä asioissa. Lopputulos näyttää tältä:

 

Paria saumaa, trikoovuorta ja muutamaa nepparia aiemmin...


Hyvää synttäriä, emokollega!