sunnuntai 31. elokuuta 2014

Maatuskalapaset

Armoa, ei Siperiaan!
Armoa ei, Siperiaan.


Naapurikaverini lähti Venäjälle. Orpo olo. Kenelle nyt huutelen pihan poikki yöpaitasillani? Miehelleenkö? Varmaan sitten niin. Läksiäislahja ei ihan ehtinyt ensimmäiseen eikä toiseenkaan muuttokuormaan, mutta josko sitten kolmanteen.

Ommellessa soi radiossa Suurlähettiläät. Kun tänään lähden, otan mukaan mitä tarvitsen. Taivaalta tähden valitsen ja sitä seurailen...

Vanhan villapaidan loput leikkasin Mallikelpoisen kaavoilla lapasiksi. Näyttivät niin pieniltä, että tein pienet saumanvarat mukaan ja lisäksi pari senttiä pituutta sormille, sentti peukalolle. Nämä kaikki lisäykset olivat tosin turhia ja surruuttelin ne pois. Vuorina on fleece.

Maatuska ja kukka ovat jäänteitä omasta villapaidastani. Kaksipuolinen tukikangas kiinnittyi ihmeen hyvin villaan. Siksakilla vaan ympäri ja valmis. Höyrytin silitysraudalla ja se teki ihmeitä kurttusaumoille.


***

Kuvausassistentit.



Sama teema jatkuu heidän omissa kuvauksissaankin.



Ja edelleen. Ostin Sepänaukion kirppikseltä Nanson kietaisupaidan, jossa oli liian lyhyet hihat. Resorijatkeet kiinni ja taas vuorossa ylläri: jonkun jalka!!


Rakkaita apinoita. Naapurissakin on samanmoisia ja lupaan katsoa heidänkin perään tänä tärkeänä syksynä.

perjantai 8. elokuuta 2014

Barbien uusi pilkkumekko

Kolmevuotias tyttöni valitsi kankaat Barbien uuteen mekkoon ja otti kuvat valmiista tuotoksesta. 



Oho, tarra vetää helmaan vekin... Ehkä B ei huomaa.


Kaavana toimi karmaiseva, rikkinäinen mekko. Yläosa lensi jo roskikseen, mutta alaosasta tuli pienen resorisuikaleen avulla hame. 


Ekaluokkalainen teki toimistotyöläiselle sopivan rannekorun.


Se toimistotyöläinen teki toiselle samanlaiselle toivottavasti mieleisen setin.