keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Sulosukat

Lahjapakettiin käärin nämä sukat. Lanka on Poppelista ostettu Drops Fabel, puikot 2,5 mm ja Lindsay-ohje Cookie A:n Sock Innovation -kirjasta. Ruskea satiininauha on superlöytö joltain kirpputorilta. Sillä tylsät sukat muuntuivat aika suloisiksi.



Samaa ohjetta olen aiemmin käyttänyt vaaleisiin Fabel-sukkiin. Yläreunan tein avoimena neuleena ja kiinnitin puunapeilla.


Montakohan kertaa toistan tätä ohjetta ennen kuin muistan, etten pidä lyhennetyin kerroksin tehdystä kantapäästä? Ja muistutuksena vielä itselle, että kannattaa vähentää silmukkamääriä, jos tavoitteena on pienet, sirot sukat. Käsialani on löööysä.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Tu(u)narin farkut ja yöjuoksijan pussukat


Isän farkuissa on hyvä poijjaan kulkea. Kerrankin käytin kunnon kaavaa: OB 4/11 High-Jump velourhousut ihan vähän reilummilla saumanvaroilla, koko 110 cm ministi pidennettynä. Resorit kasaavat lahkeet kuitenkin niin, että saa olla liikapituutta. Tässä vielä sama edestä. Vyölenkkejä ripottelin sinne tänne.


Yökyläilijäsiskoksille tein isot ja tukevat pussukat Ikean puuvilloista. Mahtuu sitten teininäkin hiuslakat ja muut tötteröt kyytiin. Aikapankkiajatusta parhaimmillaan: minä sain pihaluonnoksen, luonnoksen tekijä sai pussukat. Ainakin minä olen tyytyväinen näihin vaihtareihin.

Isojen tehtävänä on suojella pieniä

Armas lapsi, untuvanuttu,
nuku jo, nuku jo, linnun lapsi.
Nuku jo, uni on höyhenvillaa,
nuku jo harmaanuttu.
         (Kaarina Helakisaa mukaellen)

Tämä toukkapussi suojatkoon pientä kulkijaa elämän alussa. Kunpa kaikki menisi hyvin.


Mallin nimi on Owlie Sleep Sack. Ohje löytyy Ravelrysta. Yläreunan tein perusresorina enkä rullautuvana. Pujottelin siihen vielä lopuksi pari kierrosta ompelukoneessa käytettävää kumilankaa, ettei lörpähdä. Pöllöjen silmiä olisi ollut hauskaa korostaa napeilla tai helmillä, mutta sitä en toki tehnyt tukehtumisvaaran takia.

Langaksi valitsin mukavan, edullisen ja riittoisan Drops Cotton Lightin Poppelista. Toivottavasti on hyvää käytössäkin kesävauvalla. 40 asteen hellävarainen konepesu, tasokuivaus, ei huuhteluainetta.

Kokeilin toukkapussin toimivuutta nukkevauvalla. Hän oli liian rintava.


Eikun ne olikin kädet. Tyyppi harrastaa vauvojen sumopainia.


maanantai 25. helmikuuta 2013

Baby Bornin uudet vaatteet

Siinä on jotain kovin suloista, kun pian 6-vuotias poika tekee pikkusiskolleen lahjaksi nuken vaatteita. Piirtää ja leikkaa itse kaavat, ompeleekin avustettuna. Minulle jää vain kankaiden leikkaaminen ja ompelupäsmäröinti. Nepitkin valitsi lapsonen itse vaippaan. Miettimään jäin vain sitä, että pissiiköhän nukke oikeasti? Jos kyllä, niin imukykyä ei ole riittävästi. Pitää tehdä lisälärpäke. (Nukkea siis ei ole vielä, vaan sitä toivotaan 2-vuotislahjaksi.)


Sittenpä tehtiin kaavat tähän huppariin. Kankaat on mitälie kierrätysjuttuja ja tilkkuja ties mistä. Vetoketjun väri ei nyt mätsää yhtään, mutta tuo oli ainoa vähänkään hennompi avoketju. Ehkä nukke ei ole kovin ronkeli.


Ohjeet ja kaavat nappasin tästä kirjasta. Yllättävän monipuolisia vaatteita saa tehtyä tosi helpoilla kaavoilla. Hyvä on näiden avulla opettaa lapsellekin ompelutaikoja. Jatkoa seuraa. 


Lisäys: toisen vaipan surautin samalla kaavalla, mutta laitoin tarrat (myös pesu-). Helppoa kuin heinänteko.


Tein myös lapaset. Olipa hankala kuvata kattohalogeenien valossa. Korosta sitä, mitä et pysty häivyttämään... Oliko se niin?



Luovuushaaste

Julkaisin FB-seinälläni alkuvuodesta tämän päivityksen:

"Osallistun luovuuteen kannustavaan haasteeseen. Lupaan tehdä jotain omin käsin viidelle ensimmäiselle kommentoijalle. Kommentoijan tulee kopioida tämä omalle seinälleen ja lupautua tekemään samoin. Siis käsityö, lahja, taideteos tai jotain muuta mielenkiintoista, mutta itsetehtyä. Toimitus ystävälle vuoden 2013 aikana henkilökohtaisesti tai postilla."

Kului hetki ja lista oli valmis. Lisään tähän postaukseen kavereille lähetettyjä tuotoksia vähitellen. Odotan myös kuulevani, miten he ovat tähän haasteeseen itse vastanneet. Ettei vain kävisi kuin entisajan kiertokirjeille... ;)

Tunnen listalla olevien naisten makua ainakin jonkin verran ja siksi tämä tehtävä oli vallan hauska. En kysynyt mitään toiveita, vaan lähetin postia salaa. Nyt on lähetetty uusia pussukoita ja pari aiemmin valmistunutta pikkujuttua, joista ei ole kuvaa kätevässä muodossa. Vielä puuttuu yksi. Idea on valmiina, mutta inspiraatiota ja aikaa odotellaan. Juuri nyt on ihan mahdottoman monta ihanaa ohjetta ja ajatusta pyörimässä päässä ja käsissä. Hurahdus hur-hur-hurisee.

Innostun.

Onnea on... 

pussillinen uusia lankoja. Poppelin asiakkaana on mukavaa.



Pupu Tupuna -kirjassa nämä kaksi kuvaa saavat silmät pysähtymään ja aivot hyrisemään. Onko minunkin pakko tehdä tilkkutäkki? Entä mihin käyttäisin tuota ihanaa tuolin kuviota?



keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Ihailen.

Katso nyt itsekin! Tahtoo, tahtoo, tahtoo.

http://omakoppa.blogspot.fi/2013/02/rumankaunis-ruututakki.html

Pussukkamussukat






Tuollaisetkin vielä. Vauvalahjana aika näppärä setti.


Kissa-ahmatti

- Äiti, tänään voisin ommella kissa-ahmatin.
- Voi lapseni, sehän vain sopii.

Apua tarvittiin eilistäkin vähemmän. Tunnen itseni hyödyttömäksi.


Ajatus siis sama kuin tässä karhussa.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Varokaa, ahmatti tulee!

Uusin inspiraationi lähde on VMSomA KOPPA -blogi. Kuinka voikaan olla ihminen niin taitava, monipuolinen, tuottelias ja visuaalisesti näyttävä. Ah, ah ja ah.

Siellä silmiini osui erään kerran ahmattikukkaro. Tässä 5-vuotiaan lapseni tuotos. Aika hurmaava ahmattikarhu, etten sanoisi. Apuani tarvittiin korvien piirtämisessä, nappien ompelussa ja vähän koneiden parissa. Tässä vauhdissa ei ehditty vaihtaa saumurin lankoja, joten menköön valkoisella.


Suutarin lapsella on kengät, koska hän itse tekee ne. Kuuletteko äidillisen ylpeyden äänensävyssäni? Kuulette oikein. 


perjantai 15. helmikuuta 2013

Voimistelijoiden pukupussit

Siskokset kaipasivat vettähylkiviä ja tarpeeksi lyhyitä pukupusseja voimisteluasuilleen kisoihin. Kuulosti simppeliltä tehtävältä ja sitä se olikin, mutta kangasta vaan oli ihmeen hankalaa löytää. Rumia ulkoilukankaita on näköjään maailma täynnä. Näistäkin tuo turkoosi on vähän kasarihenkinen, mutta parempaa en löytänyt tähän hätään.

Metrivetoketju on Kestovaippakaupasta. Se on kyllä edullista, näppärää ja kevyttä, kunhan vain saa äherrettyä lukot paikalleen. Kaksin onnistui vihdoin, kun olin teipannut vetskarin päät rispaantumisen välttämiseksi. Väittääkö joku vielä, ettei aviomiehistä ole mitään hyötyä??


Valitettavan ruttuisia ovat yhä, mutta silitysraudan pohja tykkäsi liikaa kankaista. Näillä mennään.

torstai 14. helmikuuta 2013

MööKötakki

Retrohiippatakin ja pallohupparin innoittamana ajattelin ilahduttaa muitakin ikuisuusystäviäni ylläripaketeilla. Tämänkin takin tein Against the wind -kaavalla, koko 116 cm, OB 1/2013. Ruskea vakosametti on Katriinan kirppikseltä parilla eurolla napattu ja ihmeellinen palloneulos Eurokankaasta. Jotain tekokuitua tuo on ja siksi ihan hyvä vuoriksi muttei juuri muuksi. Luistaa hyvin pukiessa ja sopii ihanasti sametin ja resorin väreihin. Vetskarinkin väri on just eikä melkein palloihin sopiva. Kaikkea sitä kaapistaan löytää, vaikkei varasto ole jättimäinen.


Hiipan tein taas huppuun ja tällä kertaa olin maltillisempi hiipan pituuden kanssa.



Pyörylä- tai kaaritaskut olisivat passanneet hyvin tyyliin, mutta halusin tehdä toisen MööKön. MööKö on wanna-be-partiolainen. Ei aito, mutta kaukaa katsottaessa mennee täydestä.


Eka versio on oman pojan fleecetakissa viime keväältä. Ihmeen hyvin on kestänyt kivien ja keppien kuljetusta sekä pesua. MööKön ohje löytyy Ruttunutulta.


Samainen keppimies ompeli tänään eka kertaa ihan itse saumurilla. Teki ylpeänä silkkisolmion. Näppärä on tuo hakaneulakiinnitys ja sopii jopa urheilukalsareiden kanssa. Eri tyylien miksaaminen on niiiin pinnalla. Mukelon kommentit siskolleen: "Minäpä osaan ommella tosi hyvin, sinä et vielä yhtään. Tykkään ompelemisesta ihan kamalan paljon!" Äitinsä poika, voih.


PS. Herkuton helmikuu ei toimi. Pari kässäkerhoa kaakkuineen, ruuneperit, laskiaispullat, ristiäiskahvittelut, ...  Ja jottei turvotus laskisi, saa tankkaaja ABC:ltä Milkan popcornsuklaata. Eipä ole pahaa.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Hullopappari, pallohuppari

Funny Fox on kaava (OB 4/2012) ja koko 110 cm. Pallokuosinen collegeneulos on euron löytö Katriinan kirppikseltä. Hupun vuoriksi riitti nippanappa vanhan t-paidan jämät. Samaa punaista käytin myös tähtipipon vuorena. Sattui osumaan jemmaresorin väri aika nappiin. Hyvä hyvä.

Vetoketju on Karnaluksista. Kannattaa hamstrata, että voi sitten äkki-innostuksen tullen tehdä heti vaatteet valmiiksi eikä tarvitse lähteä etsimään kaupoista tarvikkeita. Koko hupparin hinnaksi tuli noin 3 euroa. Tyyris on ompeluharrastus, etten sanoisi.


Muuten oli ihan hyvänoloinen kaava, mutta älytessäni ajoissa olisin tehnyt taskut eri päin. Nyt siis kaari ja taskupussi on miehustan päällä, mikä aiheuttaa sotkua kuosissa. Taskunsuukaaren kun voisi tehdä myös etukappaleiden sivusaumaan, jolloin taskupussi tulisi miehustan alle.

Vielä pitää treenata vetoketjun yläosan ja hupun yhtymäkohtaa. Vähän tursottaa, mutta olkoon.

***
Pakko ihailla "ääneen" muiden taituruutta. Tänään ottaa sydämestä Omakopan hippimekko ja -laukut. Ah ja voih, mitä värejä.
***

Lisäys 15.2.2013: Tein vielä pipon tälle hupparille seuralaiseksi. Kuvassa näkyy takasauma, koska edestä näyttää vaan palloiselta.


sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Haruni, armaani


Tadaa! Tämä on Haruni-huivi. Tein sen jo marraskuussa hyvälle ystävälleni helmikuiseksi 40-vuotislahjaksi. Ohje on Ravelryssa, ei maksa mitään. Langaksi valikoitui pitkällisen harkinnan jälkeen Regia Hand-Dye Effect Poppelista. Toivottavasti väri miellyttää käyttäjänkin silmää (liukuvärjätty punainen, 08852). Muistiin itsellekin, että huivin saa pestä hellävaraisesti 40 asteessa. Ettäs tiedän. Käytin 4,5 mm pyöröpuikkoa, jossa oli vähän liian lyhyt kaapeli. Aika paljon on silmukoita loppuvaiheessa.

Tosi kiva oli neuloa, ei liian vaikea eikä liian helppo. Kuvion oppii nopeasti ja vaihtelua on silti sopivasti. Tein ehkä kaksi pientä virhettä koko huivin aikana, ohhhhoh! Jokainen voi kehittyä - jopa minä tarkkuudessa. 

Ennen pingotusta näytti kovin pieneltä, mutta suureni edes suunnilleen sopivaksi. Inhoan ohjeissa sitä, että "jos haluat suuremman huivin, toista tätä mallikertaa vielä useamman kerran". Mistäs minä tiedän, vaikka tulisi jo ilman suurentamista puolijoukkueteltta?? No, tällä kertaa ei tullut. Sinänsä kivakin, että huivin kuvio näkyy kunnolla, kun ei mene ruttuun kaulassa/harteilla.

Pitsihuivin pingotus on tilaavievää ja luonteelleni sopimattoman pikkutarkkaa, mutta tämän takia se täytyy tehdä.




Missä ihmeessä pingotus olisi helpompaa? En keksi. Vieraspatjaakaan ei ole, paitsi ilmatäytteinen. Ei taida tykätä nuppineuloista se. Muiden pingottamana on paljon hienompia huiviversioita netissä. Äh, minen vaan pysty niin pikkutarkkaan puuhaan. 



Neuloessa en pingottanut yhtään. Olin ihan coolina vaan. Niin oli huivikin coolina, kun lumihangella köllötti. Liekö orava kulkenut vierestä.



lauantai 9. helmikuuta 2013

Hummani hei

Kestovaippakaupan kiva sininen heppatrikoo päätyi liivimekoksi. Kaava on jotain tissiksen ja hupputunikan ja Bohemianin väliltä. Koko: suunnilleen minä, vaikkei minulle tulekaan.

Taskut uppoavat miltei näkymättömiin kuosin sekaan. Ehkä tykkään enemmän siitä heppatrikoosta, jossa on myös isoja hevoja, mutta on tämäkin aika hauska.


perjantai 8. helmikuuta 2013

Niittykukkia poimin vain sulle


Kesämekkonen

Ainesosat: 
- yksi pehmeäksinukuttu kukkakuosinen lakana (jälleen Maatuska-Maijalta)
- yksi sysiruma isoruutuinen tuolinpehmusteen päällinen, jossa pieniruutuiset nauhat (uusia, 2 kpl eurolla Hämeenlinnasta Kantolan Suurkirppikseltä)
- muutama nappi ja pätkä kapeaa vinonauhaa Katriinan kirppikseltä

Täyte: 
- yksi 128 cm tyttölapsi. Tai saa poikakin käyttää, jos mekottaa. Käyttäjä on jo harkinnassa... 
- kaava sama kuin tässä ja tässä silkkimekossa (SK 11-12/2010)

Työvaiheet: 
- Leikataan takakappaleen yläosa tyynyliinasta niin, että vetoketju tulee keskellä. Jee, tympein työvaihe jää pois! Vetoketjut ovat joskus yllättävän viheliäisiä.
- Tehdään lakanasta helma. Kavennetaan kaavaa aika lailla, ettei lopputuloksena ole puolijoukkueteltta. Rutistellaan sopivista kohdista niin, että täsmää yläosan kanssa.
- Kantataan vinonauhalla repsoreunat.

Kuorrute:
- Ommellaan pari nauhaa yhteen vyöksi ja koristellaan napeilla. Tehdään ohuesta puuvillalangasta tms. hennot vyönlenkit mekon sivusaumoihin. 
- Jos olisi oikein lennokas, voisi tehdä ruutukankaasta vielä hiuspannan. Kattellaan.

Ekovarmarit



Pikkusiskolle ja isoveljelle äidin ja isän housuista uudet pöksyt. Tytön farkkuleggarit on tehty OB 6/2012 Ropina-kaavalla ja koko 98 cm. Ei jousta tuo farkku yhtä paljon kuin trikoo, niin siksi valitsin ehkä vähän (liian?) ison koon. Kuunnellaanpa kommentteja, kunhan pääsevät kotiinsa. Vyötärökuminauha näyttää väljältä, vaikka otin mitat lehdestä.

Pojan farkkujen pohjana on 110 cm collegehousujen kaava jostain kässälehdestä joltain vuodelta. Laitoin vähän lisää saumanvaroja, koska farkku ei jousta. Lykkäsin vanhoja vyönlenkkejä ja taskuja sinne tänne. Resorit lahkeisiin ja vyötärölle (+kuminauha).


tiistai 5. helmikuuta 2013

Kansia, taas.


Muumikangas on FB:n Kangashamstereista bongattua ja ihanan bambipuuvillan löysin Taikavillan loppuunmyynnistä edukkaasti. Sitä on vielä 1,5 metriä, joten riittää isompiinkin ompeluksiin. Takkiin on vähän ohutta, mutta kesämekkoseen täydellistä.

Hernepussin jämäkangas on Nappikauppa Punahilkan punahilkkapuuvillaa.

Retro Hiippa Iisakinpoika Takkinen

Kaikkein kivointa on tehdä lahjoja juuri silloin, kun siltä tuntuu ja into iskee. Uusimmassa Ottobressa (1/2013) oli simppeli takkikaava Against the Wind, jota testasin tähän takkiin. Koko on 98 cm miinus pari senttiä pituudesta, koska kämmäsin leikatessa. Uups!

Muita muutoksia:
- hihansuihin en tehnyt käännettä vaan laitoin resorit
- hupun reunaan laitoin myös resorin, jotta pysyy päässä eikä lörpötä
- tuulilistan jätin pois laiskuuttani
- huppuun tein hiipan. Ehkä pienempikin olisi riittänyt.
- lehden ohjetta en edes vilkaissut, vaan käytin luotto-ohjettani Tosimummon blogista. Huippuhyvä on se.

Finlaysonin ikivanha pyöreä pöytäliina on Maatuska-Maijalta ryöstetty. Siinä oli vain leveitä raitoja ympyrämuodossa, ei muuta. Pitkään sitä pyörittelin, kunnes keksin käyttää sen takkiin. Mitäs sanotte?

Vuori on perusfleeceä. Ihan hyvin tuntui luistavan hihatkin paikalleen, kun ei ollut liian kapea malli.

Tein eka kertaa koskaan tuollaiset pyörylätaskut. Aika helpot oli, mutta aikaa meni nyhrätessä. Koko takin ainoa purkuhomma tuli, kun ompelin toisen taskun vahingossa kiinni koko matkalta. Uups taas.

Tätä ommellessa kuuntelin Iskelmä-radiota. Ei, en tiedä miksi. Jokaiselta radioasemalta tulee myöhäisillan tunteina Bryan Adamsia, vanhaa Madonnaa ja uutta tanssipoppia. Iskelmä-radiossa soi näiden lisäksi myös Anne Mattilaa ja uutta Anssi Kelaa. Arvioitu toipumisaika on kolme vuorokautta. 





Aiemmin tekemiäni samantyyppisiä takkeja löytyy täältä. Tämä kaava vaikuttaa parhaalta kaikista kokeilemistani virityksistä.