perjantai 10. huhtikuuta 2026

Harmaa pörhöinen #Lottetakki

Suuri Käsityö on viihdyttävä lehti yhä vain. Paljon selailen ja ohitan, mutta 3/24-numeron Lotte-takki (Leeni Hoimelan malli) näytti vallan hyvältä muiden tekemänä. Siinä oli samaa kuin Petite knitin vastaavassa, mutta hänen päällään niiden istuvuudesta on vaikea saada selkoa.

Kaapissa oleva Novita Tuuli mohair (linnunrata, poistunut myynnistä) ja jäkälävärinen 7 veljestä alkoi poltella. Ehkä koskaan en ole neulonut seiskaveikasta mitään vaatetta. Kuusi kerää riitti muistaakseni. Mohairia meni kaikki 85 grammaa ja nappilista jäi ilman. Onneksi väri- ja tuntueroa ei juuri huomaa.  

Tein miltei täysin ohjeen mukaan 3,5 mm ja 4,5 mm puikoilla, koko M. Väljyyttä tuli just sopivasti tällä 12 cm väljyysvaralla. Jäykähkö lanka pitää vaatteen kivasti irrallaan kehosta olematta tönkkö. Hihoja ja helmaa pidensin jonkun verran. Hassua, että helma on saman mittainen joka koossa. 

Ohjeessa on pieni virhe heti alussa raglanlisäyksissä. En uskonut silmiäni, vaan tottelin miltei kainaloihin asti. Sitten purin kaikki raglansaumat ja koukin virkkuukoukulla silmukat oikeinpäin takaisin. Karsea homma kun mohair jumahti villalankaan. 

Ompelin eteen neljä isoa nepparia enkä tehnyt napinläpiä. Saatanpa lisätä niistä kuvan myöhemmin. 

Vallan kiva on. 


Tein joustimet niin, että kiersin joka toisella kerroksella oikeat silmukat. Tuli kauniimpi kuin tavallisesta 1o1n-joustimesta, muttei niin kireä kuin jos olisi kiertänyt joka kerroksella. Enkä olisi osannut tehdä sitä nurjalla puolella. 

Ennen hihansuita kavensin 14 silmukkaa, jolloin 42 silmukalla tuli tismalleen sopiva pussitus ja napakkuus.


Elämäni ensimmäinen putkimaisesti aloitettu onteloneuleella tehty nappilista. Toinen nappilista ikinä. Kovin siisti tuli nurjaltakin.

Oikealta puolelta nappilista istuu tosi hienosti miehustaan. Onnistuin erinomaisesti reunasilmukoiden poiminnassa. Kannatti katsoa joku ohjevideo.

Nämä kaikki saumat purin ja tein uusiksi. Jäi vähän reikiä.




Kiva italialainen päättely. Joustaa ja näyttää siistiltä, etenkin kun tekee nurjalta. Kolminkertainen pituus lankaa riitti.

Sees-sukilla uuden äärellä

Leeni Hoimela on uusi neuleidolini. Hänen mallinsa ovat selkeitä, simppeleitä ja istuvia. Neulominen on silti mielekästä, vaikkei tapahdu juuri mitään. 

Urban knit -kirjasta Sees-sukat houkuttivat. Punnitsin vähän vajaan Nalle-kerän ja jaoin kahtia. Ihan kaikki ei mennyt, koska lankaa riitti ja riitti varteen. Käytin 3 mm neliskanttisia puikkoja eli vastaa n. 2,75 mm.

Opin ihan uusia juttuja. Tein turkkilaisen aloituksen, putkimaisen eli italialaisen päättelyn sekä ennen ihan hirveän tiimalasikantapään. Joku KS auttoi saamaan kantapäästä vallan nätin, ja oi kuinka istuva siitä tulikaan. Ihan parhaat sukat ikinä ja verrokkeja totisesti riittää. 

Ohjeessa oli käytetty ohuempaa lankaa ja puikkoja, joten piti säätää joka kohdassa silmukkamääriä. Selvisin. Ohjeen pienimmässä koossa oli silmukoita jalkaterässä 56 ja minulla 48. Varressa suhdeluku oli 60 -> 54.

Jösses miten rumat värit kuviin tarttui, vaikkei ole enää mörköpimeää. 


Mokailin reippahasti päättelyssä. Olisi kannattanut tehdä nurjalta puolelta, niin olisi tullut siistimpi. Tiesinpä seuraavassa työssä. 


Ihan huippuhyvä suippokanta.