torstai 24. tammikuuta 2013

Nukelle peitto ja pojalle dino

Arvoitus: Sen unohtaa helposti, vaikka kyseessä olisi tärkeäkin ihminen. Jos näin käy, saa kuulla kunniansa.
Vastaus: Oman lapsen nimipäivä.
Ratkaisu: Kirpparilta eurolla paita. Taisi olla tyttöjen malli, kun oli niin laaja pääntie. Laitoin resorin ja kylläpä kurttaa kauniisti. Ohut trikoo + napakka resori = iiihana näky. Josko se siitä venähtäisi.

Velourtilkuista applikoin dinosauruksen. Kone meinasi syödä jokaisen piikin kärjen ja dinon suu näyttää pahoinpidellyltä. Näinä hetkinä tuntee osaamisen ja onnistumisen puhkeavan kukkaan. Juuei.




Sain yli vuosi sitten pikkupätkän Nalle Puh -tikkikangasta. Näin kauan siinä kesti, että ompelin vinonauhareunuksen ja vauvanukke sai peittonsa. Tosin vasta tovi sitten löysin tuon nauhan Katriinan kirppikseltä, joten asioiden kuuluu tapahtua ajallaan. Kiireellä tulee vain... no, se nyt tiedetään.

Lapseni ilahtunut kommentti kuului tänä aamuna: "Piitto! Vauva piitto!"


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti