tiistai 24. joulukuuta 2013

(Pata)kintaat

Vuosia sitten ihastuin Tallinnan pienessä lankapuodissa näihin värikkäisiin ja edullisiin hahtuviin. YKSIsäikeisiin hahtuviin. Voiko yksisäikeistä käyttää muuhun kuin hermojen menettämiseen? Nyt päätin kokeilla ottaa ulkoa ja sisältä säikeet ja johan luisti. Pelkäsin värien mössääntymistä, mutta turhaan.


Paha vaan, että valitsin Ullan hahtuvalapasten ohjeen, jolla lapasista tuli hervooooootoman isot. Nelosen puikkoja ihmettelin jo aluksi, mutta päätin antaa ohjelle mahdollisuuden. Yleensähän käytetään 8 mm:n puikkoja huovutustöissä. Mitä opimme tästä? Luota itseesi, jos tuntuu väärältä. Älä luota isoihin villalapasiin. Niistä ei tule kuin sutta ja sekundaa.

Varsi on seiskaveikkaa ja siinäkin 4 mm puikot. 44 silmukkaa on liikaa. Alkaa lörpöttää, kun pesee monta kertaa kuumissa vesissä. Jälkiviisaana olisin valinnut mustan langan punaisen tilalle, mutta milläpä sitä enää vaihtamaan. Ensi kerralla sitten.

Toinen lapanen huopui kauniisti, mutta toinen oli aina vaan leveä kuin leipälapio. Molemmat kävivät ensin 40 asteen kirjopesussa, sitten 60 asteessa ja isompi vielä kerran 40 asteessa. On aika tuhtia tavaraa. Sormet verillä puskin kanavaneulaa pinnasta läpi. Oliko se sitten sitä kuuluisaa sydänverta? Lapasten saajalla ainakin on paikka sydämessäni.


1 kommentti:

  1. Ohoh, ei haluaisi korvapuustia noilta kintailta ;)

    VastaaPoista