Chunky beanie

Muut näitä teki jo vuosikausia sitten, mutta hämäläinen tulee aina myöhässä mukana. Otin vinkkiä Nauravanappi-blogista ja aloitin kolme kertaa ennen kuin tuli sopivan kokoinen. Kavennukset tein tuon ohjeen mukaan ja tuli vallan hyvä. 

Langat:
- Novita Hehku: mohair, villa. Ääretön eli musta väri.
- Novita Soft Merino: merinovilla. Tummanharmaa. 
- Merinoa meni yksi kerä, mohairia vähän toista.

3,5 mm puikot, 82 silmukkaa, 1oikein1nurin koko pipon matkalta. 

40 sentin korkeus osui nappiin. Yhdellä isolla taitoksella saa aika istuvan pipon, vähän matalammalla töröttää sopivasti, ja kahdella taitoksella on sitten vielä muhkumpi ja lämpimämpi.

Mohair oli takkuista ja möykkyistä, ei jatkoon. Kutittaakin. Tuntuu kuin olisi hiuksia naamalla, liian pitkää nöyhtää. Tahdoin tumman pipon, mutta en mustaa, joten tästä tuli ihan ok. Mustan mohairin sijasta harmaa olisi ollut pehmeämpi. Ehkä olisi myös nähnyt, mitä neuloo. Tulipa ostettua kaulassa roikkuva kässävalo tämän pipon takia. Ja uudet rillit.

Viikkojen käytön jälkeen pipo meinaa alkaa lörpöttää, etenkin jos käyttää kostealla kelillä. Tosi vaikea on tehdä istuva, tiivis, lämmin, pehmeä, ei-länttäävä, joustava ja kaunis pipo. Luulisi, ettei tuossa nyt juuri liikkuvia osia ole, mutta kun on. Tai sitten minä olen kriittinen. Ehkä eri langalla toimisi paremmin. Nyt piti neuloa aika löllöä, että typerä mohair jaksoi kulkea mukana. Merinokin on ehkä liian liukasta pysyäkseen napakkana. No, otetaan uusiksi ensi talvena.