Tänä vuonna meinasin lukea sopivasti. Voisin laajentaa repertuaaria. Voisin lukea hassuja ja tärisyttäviä kirjoja. Ehkä myös kauniita. En kauhistuttavia enkä kuvottavia. Katsotaan kuinka käy.
- Anni Kytömäki: Mirabilis. Tällaisella lukuelämyksellä kun aloittaa, on vaikea päästä loppulistan kanssa samalle tasolle. Kuinka viihdyinkään ja uppouduin tarinaan, jossa vuorottelivat sukupuuttoon tapetut eläimet, voimistelutaituruus, ihmissuhteet ja ties mikä muu. Aikamoinen paketti. On se hienoa kun kirjailija tietää mitä tekee. Siinä kyydissä unohtaa lukevansa.
- Clara Törnvall: Naisia autismin kirjolla. Ihme homma, että kaikki sairaudet ja terveydet on määritelty tutkimalla länsimaalaisia miehiä. Ajatella, ettei autismin kriteerit täyty naisilla, jos mittaristo on yhtä pätevä kuin painoindeksi. Kiinnostava yhdistelmä omia kokemuksia keski-ikäisen autistisen naisen elämän varrelta sekä teoriaa.
- Liane Moriarty: Täällä vain hetken. Hän kyllä osaa kirjoittaa kovin viihdyttäviä kirjoja. Juoni etenee ja kiinnostaa, mutta ei pelota. Aloitin äänikirjana, mutta lukija oli niin kamalan epäsopiva huokailija omille korvilleni, etten pystynyt. Kiinnostava aihe tuollainen kuolinajan ennustaminen, ja miten se vaikuttaa ennustuksen kohteen toimintaan ja ajatuksiin.
- Hannu-Pekka Björkman ja Nina Honkanen: Pakopiste. Kiinnostava esseekokoelma, nivoutuen pandemian aikoihin. Niin vaan siitäkin pöpöstä päästiin. Voitaisiinko päästä muutamasta muustakin nykyajan vitsauksesta? Muttaa siis tämä kirja. Pidin. Erilaisia kirjoituksia hienosti sanoja asetellen.
- Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli. Kirja yhden lautturin elämästä ja kuolemastakin. Hyvä idea tuoda viimeiselle venematkalle mukaan elämän mittaan vierailleita henkilöitä. Yllättävänkin monitahoisia tyyppejä, ei pelkkiä hyviksiä. Jotain samaa kuin Kurjet lentävät etelään -mahtavuudessa, mutta ei niin mahtavaa.
- Stoner. Miten samaan kirjaan voikin mahtua niin monta ärsyttävää ja huonokäytöksistä ihmistä? Pakko lukea lisää.
- Solvej Balle: Tilavuuden laskemisesta IV. Kummallinen kirja. Niin pieni ja niin käsittämätön ja samalla ihan arkinen. En enää ihan pysy mukana, tulee niin paljon lisää ihmisiä, jotka ovat jääneet kiinni samaan päivään, nyt jo 10 vuoden ajan. Jään odottamaan kolmea viimeistä osaa.
- Marie Kondo ja Scott Sonenhein: KonMari työnilon löytämisen taika. Tuttua settiä, hyvä muistutus omasta vaikutuksesta työhön ja ympäristöön.
- Cecelia Ahern: In a thousand different ways. Uijui, kannatti lukea. Helppoa tekstiä, painavaakin aihetta. Tarina siitä, miten energiat ympärillämme näkyvät joillekin väreinä, ja miten suojata itseään sopivasti muiden väreiltä.
- Minna Bergman, Laura Friman: Kätilö kanssasi - Synnytyskertomuksia. Kivasti kirjoitettu sujuva kirja erityisen kiinnostavasta ammatista.
- Riikka Smolander-Slotte: Plastiikkakirurgi Atte Manninen, ihmisten korjaaja. Sama homma, älyttömän kiehtovaa oppia uutta ammatista, josta on mielikuvia enemmän kuin kokemuksia. On se huippua, mitä ihmiset osaa toisiaan auttaakseen tehdä.
- Raija-Leena Rekilä: Osasto 6 - tositarinoita suljetulta. Ja taas. Hienoja kuvauksia ja kohtaamisia psykiatrisen sairaanhoitajan työssä monella vuosikymmenellä. Joku luku meni jaaritteluksi, mutta muuten pysyi kasassa.
- Helinä Häkkänen: Profiloija. Ja vielä tämäkin. Alussa oli tarinaa siitä, kuka poliisi oli söpö ja kuka toimi epäluotettavasti. Sitten alkoi kiinnostaa, kun päästiin varsinaiseen profilointiin. Kirjoittaja päästi kiinnostavasti kurkistamaan luokittelun periaatteisiin. Kaikkea sitä ihmiset tekee palkkansa eteen.
- Sophie Stava: Kaikki nuo valheet. Näppärä helppo dekkari. Ei jäänyt kummittelemaan mieleen vaan houkutti lukemaan vähän lisää ja lisää.
- Ann Napolitano: Rakas Edward. Hieno lukunautinto suunnattomasta menetyksestä ja siitä selviämisestä. Ei tee mieli mennä lentokoneeseen etenkään tämän jälkeen. Elää tekee kyllä mieli.
- Cecelia Ahern: Sadan nimen mittainen matka. Ihan kiinnostava lukuromaani. Tiesin koko ajan lukevani tämän loppuun asti. Tärkeä viesti kevyessä paketissa: jokaisen tarina on keskittyneen kuuntelemisen arvoinen. Etenkin niiden, jotka huutavat hiljempaa.
- Liisa Keltikangas-Järvinen: Itsekkyyden aika. Napakkaa asiaa ihan jokaisen luettavaksi. On tämä maailma vaan kummaksi mennyt, kun oma napa on niin kovin lähellä.
- Tunne kotisi. Kaunis käytännönläheinen alkeisopas fengshuihin omassa kodissa. Heti löytyi kumman tuttuja asioita, vaikken ole koskaan aatesuuntaan perehtynyt.
- Jonna Sirius: Maailman paras sisustaja. Aika kiva konkreettinen työkirja oman kodin eheyttämiseen. Tarttis vaan tehdä.
- Emma Donoghue: Ihme. Jösses kun eteni hitaasti ja sitten kaikki tapahtui muutamassa sivussa. Kovasti uskonnon voimaan uskomista jostain 1800-luvulta. Kovin erilainen kirja kuin loistava Huone.
- Nina Lahtinen: Hehku väreissä . kattava opas 12-jakoisen värianalyysin maailmaan. Vallan inspiroiva ja selkeä suomalainen kirja jokaiselle, joka tykkää väreistä ja itsestään.
- Joyce Jillson: Tosinainen ei hölkkää eikä hikoile - naisellisen naisen opas. Ai kauhee miten hölmöä kirjaa olen lapsena selannut kodin kirjahyllystä. Tsiisus. Hyvä kun on nykyään muutakin voimaannuttavaa matskua niin ei tarvi tähän 1984 julkaistuun kirjaan peilata.
- Elisa Amoafo: Luonnollisesti kotona - hyvinvointia ja viihtyisyyttä sisustuksella. Luulin olevan taas yksi samanlainen pellavainen kirja, mutta olikin vähän enemmän. Hyviä vinkkejä siihen, miten kotiin saa lisää luontoa ja sitä kautta hyvää happea.
- Jenni Kokander: Yksi miljoonasta
- Jenni Kokander: Äidit palaavat aina
- Jenni Kokander: Liian hyvä isä (kesken)
- Meik Wiking: Hygge, hyvän elämän kirja
- Saija Sitolahti: Kukkakirja. Ui miten innostava kirja. Tykkään näprätä ja tykkään kauniista asioista, mutta en tykkää leikkokukista. Olipas silmiä avaavaa lukea ja katsoa vinkit kaikenlaiseen kukkailuun. Heti tein kolme settiä oman pihan kasveista.
- Salla-Mari Suovesi: Meripelastajat maalla, merellä ja ilmassa. Hurja ammatti tuo. Eivät varmaan saa kiksejä lumipalloheisin kukinnon tuijottelusta ja excelin pyörittämisestä. Parempi kirjakin kuin moni muu saman genren. Joka sivulla tapahtui paljon eikä toistoa ollut liikaa.
- Emilia Hart: Seireenit. Sain vinkin ihan vieraasta kirjasta. Kävelin kirjastoon ja siinä se odotti. Upea kirja, jotain tosi erilaista kuin mikään ennen. Mystiikkaa ja ihmiselämää just sopivassa suhteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti