Mekkotehdas aikuisille -kirja sai sormet syyhyämään ja ideat versomaan. Lasten versiossa oli kivoja kuvia ja pari kivaa mallia. Naisille oli vähän sama linja. Tikkujalkaiselle ja pulleavatsaiselle varmasti löytyisi vaikka mitä ihanaa, mutta itse en tunne oloani suoralinjaisissa koltuissa kotoisaksi. Näyttäisin lähinnä tynnyriltä.
Mutta Hilma-mekkopa huusi heti nimeäni. Ostin jo kahteen Viralliseen Hilmaan kankaatkin ennen ensimmäistäkään kaavan piirtämistä... Onneksi googlettelin muiden kokemuksia ja osasin niiden pohjalta tehdä kaavamuutoksia jo tähän ensimmäiseen pussilakanasta tehtyyn testiversioon. Vallan mukavalta tuntuu ja ihan varmasti teen näitä lisää. Trikoosta pitänee tehdä pienempi koko, koska tämä on nyt hyvä lakanakankaalle.
Kaavamuutokset:
- Selästä vilkkuvat olkaimet sain piiloon pääntien pienennyksellä. Korotin kaarrokkeita ja hihojen yläreunoja 2 cm.
- Kavensin helmakappaleita yläosasta niin, että kaavan leveydeksi jäi n. 23 cm. Alkuperäinen mitta oli 27 cm. Tämän takia kaarrokkeiden alareunat eivät täsmänneet helmaan. Ompelin poimutuslangat kaarrokkeiden alareunaan ja sain samalla muotoa rinnuksiin.
- Helmaa saa lyhentää seuraavaan versioon. Nyt tein suotta 4 cm leveän päärmeen.
- Kuminauhojen pituudet: kaarrokkeiden yläreunat 19 cm, hihojen yläreunat 28 cm, hihansuut 33 cm (saisi olla vähän pidemmät), kaarrokkeiden alareuna 64 cm.
Kuvaajana toimi nelivuotias tyttäreni. Hän hoiti suvereenisti myös rajaukset ;) Muun super-professionaalin kuvankäsittelyn hoidin minä itse.
PS. Sama pussilakana on toiminut jo monessa muussakin vaatteessa. Vielä jäi tilkkuja!