Kun silmissä on vähemmän univelkaa, jaksaa katsoa satukirjan kuvitusta lukemisen lomassa.
Virkkaaminen sattuu sormeen yhtä paljon kuin ennenkin, mutta on ihanan vapaata. Aijettä tykkään.
Ai mihin se satukirja liittyy? No tähän:
Siitä se ajatus sitten lähti.