Noukin Minihuljamekko

Suuri Käsityö on ihana lehti. Olin vallan unohtanut ompelemisen ja koko kässäilyn maailman, kunnes lainasin vuosikertatolkulla lehtiä kirjastosta. Ihanaa selailla ja miettiä, mitä tekisi ja mitä ei ainakaan. 

Nouki-designerkaava Minihuljamekko (SK 5/24) kiinnosti heti kun näin sen jonkun muun lukijan tekemänä. Tykkään tehdä kokeiluversiotkin käyttökelpoiseksi, etten synnyttäisi turhaa tekstiilijätettä omalla harrastuksellani. Vanha lakana taipui tällä kertaa mekoksi. Hihat on tosi kivat. Pääntie istuu hyvin, niskarusetti saisi olla isompi. Ohjeessa oli nappi, korvasin nauhoilla. Ei takerru niskavilloihin. Vähän turhan väljä on torsosta. Voisi tehdä puolen sentin saumanvaroilla sen oikean version.

    

 

Toinenkin kimonoaamutakki pussilakanasta

Jostain otin kaavan. Ei ole Vallila eikä Eurokangas, mutta niillä ainakin näkyy olevan ilmaiskaavoja. Laitoin etukappaleelle enemmän päällekkäinmenoa kuin aiempaan versioon. Siihen olin näemmä tehnyt jotkut kaitaleetkin etureunaan. Harvoin olen näin kuutamolla käytetyistä kaavoista tai malleista. 

Kangas on vanhaa Finlaysonin pussilakanaa. Kahdesta pussilakanasta riittää vaikka mihin, vaikka pitäisi vältellä isojakin kuluneita alueita. Pyjamahousutkin tein. Ehkä niistä tulee joskus kuva, jos viitsin silittää pesun jälkeen. Oikein ihanat ovat, pehmeät kuin uni. 

 

 

Kimonoaamutakki pussilakanasta

 

Rikkinäisestä pehmeästä pussilakanasta riitti kimonomalliseen aamutakkiin. Kaava löytyi internetskistä, ei mitään hajua mistä. Kun olisi tajunnut, olisi etukappaleista tehnyt leveämmät niin menisi enemmän päällekkäin. Nyt tuli tuommoinen. 

Sukkia ja lapasia

Vanhalla miltei-kaavalla surauttelin lahjalapaset kirppispöksyistä (Paratiisin puutarhaa joustofroteena) ja vuoreksi meni risan villatakin ehjiä kohtia. Uskon saajan arvostavan uusiokäyttöä.

Pitkästä aikaa intouduin neulomaan lapasia ylipäätään ja vieläpä huopuvasta langasta. Oi kuinka olenkaan ollut kiltti tehdessäni ohjeen. Taitoin resorin ja ompelin kiinni sisäreunasta. Kelpaa teineille. Seiskaveikka varressa, Huopanen muualla.

 

Ja toiset vielä hempeämmät. Onpa hyvä saada Huopasia liikkeelle, kun ovat lojuneet vuosikymmenen laatikossaan.

Perussukat naiselle. Seiskaveikka 44 silmukkaa, kolmepuoli puikot.

Isommat, ehkä nelikolmoset, 48 silmukkaa. Muuten perus, mutta osittainen joustin jatkuu. Housen seiskaveikkavahvuista lankaa.

Vinoraitapaita

Marimekon pussilakanasta riittää, vaikka reunat jo rispaa. Suuri Käsityö 4/2020, lepakkohihainen pusero. Madalsin pääntietä edestä. Pidensin helmaa 5 cm, vähempikin olisi riittänyt. 

Oho. 

Osui.

Ja taas.

Vanhalle ompelukonepöydälle seerumia

 Mun oma mummonurkkaus. Ai jai jai. Ai ja jai jai. 

Kierrätyskeskuksesta löysin ainaisesti kaipaamani vanhan ompelukoneen. 23 euroa ja kiitos kaupoista. Pinta oli päässyt himppasen kuivahtamaan. Tutkailin ja mietiskelin. Antaisiko patinan näkyä vai tekisikö tälle jotain? Entä jos menee ylikuntoon? Jos lähtee fiilis? 

No hitsi, kokeillaan. Uusi paras kaverini, heti ruuvinvääntimen jälkeen, on hiomakone. Surrur vaan ja vanhat lakat poistui pölynä ilmaan. Kaapista löytyi ikivanhaa petsilakkaa (mitä lie sekin). "Ohenna lakkabensiinillä." Ei oo, laitan raakana. Vähän siirappimaista mutta olkoon. 

Oi!!!! Kertakäsittely teki jo superhienon. Yleensä en pidä kiiltävästä, mutta tähän kaunottareen se sopii kuin inkivääri ihan mihin tahansa.

Tunteeko joku Leskisen Vaajakoskelta? 

Uudenkarhea.

Oho, valahti tokalla kerroksella löröjä. Huomio tästä: ohennettuna leviää ihanan helposti, mutta valuu helpommin. Ylläri.  

Ilta-auringossa punoittavat pöytä ja tuunaajan posket. 

Heh. Pakko oli.

Projekti jatkuu vielä myöhemmin. Pitää keksiä millä hiivatilla klaffipöydän saa kauemmas, jotta tukikepakko mahtuu paikalleen. 

Rottinkituolin tekohengitys

Mökin mukana tuli rottinkituoli. Pilkkuja, rikkinäisiä pienoja, silti ja juuri siksi just hyvä. Mukava istua. Erinomainen projekti tekohengittämiselle siis.

Tuunausprojekteissa hauskinta on se, ettei ole hajuakaan, miten kuuluisi tehdä. Siksi voi tehdä juuri niin kuin itseä huvittaa, ja mitä sattuu käteen osumaan. Ihoteippiä, narua, lisää ihoteippiä. (Ei muuten kestänyt teippi istumista, muuten hyvä.)

Kaapista löytyi Otex-tartuntapohjamaalia. Sutisuti. Ärsyttävää hommaa. Onneksi oli tovin apuri.

Pohjamaalin jäljiltä.

Pullollinen Motonetin halpaa antiikkivalkoista spraymaalia. Mooonta kerrosta. 

Huomio huomio, täälläkin on virhe! Piena on edelleen katki ja maaliakin valui! Käsi pystyyn virheen merkiksi.

Huopatassut pohjaan, talja päälle ja nautiskelemaan sisäkelpoisesta lukutuolista!

Koiran toppatakki

Lapsen repaleinen toppatakki sai uuden elämän koiran loimena. Käyttäjä hihkuu innosta.

Kahdesta mekosta puolitoista

Euron kirppismekko puristi ylhäältä. 

Euron kirppismekko purkautui ja repeytyi poimutuksesta. Leikkasin pois.

Aikuiselle pieni on lapselle hyvä. 

Jäi aikuisellekin vielä kesähame. Loppui se puristaminen.

Pellavaa ja pitsiä tyynyliinoissa

 

'