Mustavalkoinen tilkkutäkki

Ikuisuusprojekti valmistui. Tai no, ikuisuus ja ikuisuus. Neuletöistä ei nyt puhuta. Niissä ikuisuus on vielä äärettömämpi.

Jotain mustaa, jotain valkoista, jotain harmaata, ripaus punaista. Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain vaihdettua.

Lyhyet sivut rullautuvat. On aika soimata itseään. Velour venyi joka suuntaan. Ennen olen onnistunut liiankin hyvin. Tietty tajusin katsoa tämän vasta sinne tänne tehtyjen tikkausten jälkeen. Ehkä korjaan joskus. Ehkä en.

Pitkät sivut ovat onneksi nätit. Kyllä joskus onnistunkin. Pääasia kai on, että alle mahtuu pötköttelemään pari-kolme tyyppiä, jos sopu antaa sijaa.

Saumurin poljin pohjassa

Trikookamoja valmistui kotiin ja naapuriin.

Ensin etanainen Jyväskylän kangaskaupasta. Kaava piirretty Me & I -tunikasta, 110/116 cm.

Toisena raglanpaita 128 cm, kangas Ikasyriltä aikapäivää sitten.

Mekkotehtaan Orelma 110/116 cm, kangas muistaakseni Pehemiältä alkujaan. Kavensin keskeltä taitteelta pari senttiä ja sivusaumoista kainaloista alaspäin kiilana. Edelleen on iso kuin mikä, mutta mieleinen. Hattaraväritys iskee käyttäjään, mutta ompelijan silmiä särkee.

Kisupaitakin vielä omalle. Etanatunikan kaava katkaistu ja siksi tuli vahingossa vähän leveä. Välttää.

16 cm ohutta kuminauhaa hihansuussa toimii mainiosti.

Jyväskylän kangaskaupan joustocollarista Ropina-leggarit, 122 cm.

Saimit pätkäistynä naapuriin, 128 cm.

Tilkusta tuli vielä lenkkipanta. Kaksi saumaa, sur.