torstai 25. kesäkuuta 2020

Tilkkupeitto kesäillassa

Kasan tilkkuja oli ompelijatar ehtinyt leikata valmiiksi ennen kuin ei enää jaksanut. Täydensin loput. Ei tuntunut vuosien paino vaan keveys. Sukupolvien jatkumo, suvun haarat, elämän kulku. Taidot, jotka tahdon siirtää eteenpäin. Ilo tekemisestä, vanhan hyödyntämisestä uudeksi. Kauneus otetaan käyttöön eikä laiteta kaappiin odottamaan hetkeä, jota ei ehkä tule.

Kesäilta ja pyykkinaru ovat parhaita yhdistelmiä, jotka tiedän. 



Mekkotehtaan leggarit

Aiemminkin hehkutin Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin -kirjaa. Nyt piirreltiin sieltä leggarikaava ja tässä tulos. Jyväskylän Kangaskaupan eläintrikoo on kankaana. Aika söpöä.



torstai 18. kesäkuuta 2020

Mekkotehtaan Huippu-takki

Sain kasan siniharmaata villaneulosta. Mukana oli myös hakasia. Nuukana ihmisenä yhdistin ne. Villaa jäi pari sentin soiroa eli hyvin riitti. Hihat piti leikata väärään suuntaan, jotta mahtui. Kaavana on Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin -kirjasta Huippu-takki, 158 cm. On sen verran ribbaavaa tuo kangas, että mahtuupa sitten M-kokoiselle naiselle. Olkoon lapsi ilman villatakkiaan, vaikka itse piirsi kaavat ja leikkasi kankaat. 

Etureunat saatiin hulpioista. Helman saumuroin ja käänsin. Hihansuut ja pääntien kanttasin hulpioreunasta leikatulla kaitaleella.





Aika kiva on tuo kirja muutenkin. Sieltä on otettu jo leggarin kaava ja rennon t-paidan meinasin myös piirrellä. Monia hyviä perusvaatteita löytyi yksistä kansista ja kokoskaala oli iso. 

Retrolakanoista vaatetta

Joku siinä vaan on, että kesä kun tulee niin kukkalakanat hyppäävät kangaskaapista lattialle. Monenmoista olen niistä tehnyt ja paljon tykännyt. Vanhaksi en myönnä tulleeni, mutta kukkakuosi näyttää nykyään aika kivalta.

Hippihame alkoi kiinnostaa. Hulmuhelma, soiroja miten sattuu. Ei ollut kaavaa. Alhaalta leveämpiä, ylhäältä kapeampia. Lopetetaan soirojen leikkaaminen, kun alkaa mahtua päälle muttei tipu. Vetskari, vinonauha, neppi. Monta kertaa ehtinyt jo päälle näillä helteillä.




Sitten tein kesäpöksyt vaikka pyjamaksi jos ei muuten tule pidettyä. Koko on jotain 146 cm paikkeilla, pidennetty shortsikaavasta.


Reilun kokoiset Saimit (140 cm, Ottobre Design 1/2009, herranen aika miten vanha vaikka vastahan se oli!), jotta mahtuu joustamattomanakin päälle. Näyttää hassun pitkältä, katsotaan millaiset on jalassa. 


Itselleni meinasin tehdä kesälökäcaprit. Kaavan tyyppisenä lökärihousukaava reiluilla saumanvaroilla. Eipä nekään riittänyt, kun ompelin sitten etukappaleista toisen lahkeen ja takakappaleista toisen. Ei näin. Leikkasin saumat irti ja totesin ahtaaksi jätskireisille. Pienensin vähän lisää ja tein tyttärelle uudet lempparit.


Aika paljon kivempaa tehdä tällaisia kesäkäsitöitä kuin esim. villamekkoa. Joskus on niinkin käynyt kesähelteillä.