tiistai 22. huhtikuuta 2014

Pääsiäistä ja pipoja

Huopatulppaaneja. *Pääsiäismuovimunan päälle villaa, pallero ohuen sukkahousun lahkeeseen, naru väliin*, uusi pallero samaan lahkeeseen, toista *-* kunnes lahkeet ovat täynnä tai munat lopussa. 60 astetta pesukoneessa. Nyhdetään pallerot irti ja leikataan toiseen päähän viillot. Käännetään ympäri. Kiinnitetään kranssiin, ripustetaan ikkunaan, käytetään kattauksessa, ties mitä muuta.

Joskus villaa on vähän köyhänlaisesti.


Riiputettuja munia ja kukkia.


Elämäni ensimmäinen lapseltani saatu kukkakimppu. Kädessä nahistuneita, eri mittaisia. Rakas, rakas, rakas.


Pelottava pääsiäisnaama.


Pirtsakka putkelohuivi Kestovaippakaupan pilkkutrikoosta. Tälläsin kuminauhaa saumaan, muttei jaksanut vetää kovinkaan ruttuun. Höh.



Samasta kaupasta mustavalkoista siksaktrikoota. On näitä vaan hyvä ommella. Jotain ihan muuta kuin palalaarien lurutrikoot.



Edelleen sama kauppa. Äidille ja pojalle jonnekin päin Suomea kirahvipipat.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Laiskan silittäjän lauta



Pinterestista löysin loistoidean kaltaiselleni superlaiskalle silittäjälle. Tarvikkeetkin löysin heti kotoa:

- 40 cm vanerilevy (josta piti joskus tulla kellotaulu)
- makuualustan jämät (jotka ovat palvelleet teltassa, pinnasängyn pehmusteena ja pyllynalusena)
- liimaa
- JYSKin älyhalpaa puuvillaa
- niittipyssy (superkeksintö!)

Taas on yksi tekosyy vähemmän olla silittämättä tukikankaita, helmakäänteitä ja muita pikkujuttuja, joilla on suuri vaikutus lopputulokseen. Lauta vaan pöydälle tai pyykkikoneen päälle ja rauta kuumenemaan.

Hulluna lapasiin

Petroolista mekosta jäi vähän yli joustavaa villafleeceä. (En muuten laittanut pitsejä mekkoon kiinni. Olkoon simppelinä ja tahraisena.) Oikein keskityin saadakseni itselleni täydelliset lapaset. On bambua sisällä ja on vaikka mitä. Hah. Ekasta nivelestä pitäisi katkaista sormet, jotta mahtuisivat käteen. No, mieleeni tuli pienikätinen työkaverini, jonka sisällä kasvaa ihme. Siitä sain innoituksen neulahuovutuskuvioon. Tuleeko muille samoja mielleyhtymiä? Lahjoja on mukavaa antaa odottamatta ja "väärään" aikaan.



Muistojen tilkkutäkistä jäi palanen Marimekkoa, jota en raaskinut käyttää omiin tuherruksiini. Tein siitä samaan perheeseen pienet lapaset. Päällä velour ja vuorena trikoo. Muistiin itselle: kavenna!


Omalle typylle surautin tosi näppärät rukkaset. Tänä keväänä on ollut paljon päiviä, jolloin lapasilla ei tarkene tai ne kastuvat, kurarukkaset ovat liioittelua, välikausirukkasia ei löydy. Sisällä on villaneulos, jonka pesin 60 asteessa ennen ompelua. Eipähän sitten kutistu enää jatkopesuissa ja käytössä. Päällä safari-PUL. Hurrrjan oranssia resoria olen hutiostanut aikapäivää sitten. Kuluipa edes osa.


Lopuksi piste iin päälle. Onnistuin!! Ennätyspitkiin sormiini sopivat lapaset!! Nippanappa riitti villafleeceä näihinkin, kun leikkasin vaakaan. Parempikin on ehkä näin, että joustaa pituussuunnassa. Resorikanttaus lörpsähti, mutta minähän en pura.





Täydellisen lapaskaavan metsästys jatkuu ikuisesti. Isorakka (OB 5/12) on kärkipaikalla, mutta kun..... Jokainen kangas käyttäytyy eri tavalla, joskus saumanvarat lipsahtavat kapeammaksi, joskus kangasta on niukalti ja siksi palaset ovat mitä sattuu. Ehkä siis teen jatkossakin summamutikkakaavalla.