lauantai 12. syyskuuta 2015

Melkein hyvä Mekkotehtaan Vilma

Ensin testasin. Joo-o, joo-o. Ihan hyvä, muttei täydellinen. Uskalsin kuitenkin tarttua saksiin ja leikata ihan tätä varten ostetun joustocollarin.


Joustocollege joustaa yllättävän vähän ja keho pöhöttää yllättävän paljon kesän jäljiltä. Yritin siis välttää mateennahkaefektiä. Lisäsin hihoihin vähän leveyttä, ettei kiristä kainalosta. Tein niistä myös ylipitkät ja laitoin kuminauhat hihansuihin.


Kavensin KE:stä yhteensä 6 cm ja silti leveyttä piisaa. Mietin poimutuksia, mutta pelkäsin collegen laskeutumattomuutta ja äitiysmekko-oloa. Nuotion Pirjo antoi samana iltana kymppiuutisissa idean laskoksiin omalla mekollaan.

Otin vielä sentin sisään molemmista sivuista ja lyhensin helmaa viitisen senttiä. Selkään jäi ruttua kunnolla, joten jatkoin saumaan taakse ja surautin pari senttiä keskeltä takaa korkeudesta pois. Edelleen kolttu on vähän raskas, mutta eiköhän se vältä.

Jokainen vaate ansaitsisi kunnon kuvat. Tätäkin olisi ihanaa filmata värikkäästi asustettuna ja tukka laitettuna syksyisessä metsässä. Päätin kuitenkin jättää kuvaussessiot minimiin ja keskittyä olemaan siellä metsässä verkkareissa, perheen kanssa ja ihan ilman paparazzeja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti