lauantai 16. marraskuuta 2019

Jättimatkapussukka

Kerrankin tsemppasin ja tein tarpeeksi ison pussukan, johon mahtuu koko perheen pänikät reissussa. Kaksipuolinen vahakangas pitää litkut ulko- tai sisäpuolella tarpeen mukaan. Kuminauhoissa pysyy hammasharjat aisoissa. 




Harmaita villasukkia

Yhtään en tiedä näiden ohjeita, silmukkamääriä tai mitään. Oletan tehneeni nämä, koska olen ne kuvannut vuoden mittaan.

37-jalkaan seiskaveikkaa. Joku erikoisjoustinneule Ullaneuleen sivuilta.


Vauvasukat varmaan Nallea. Anopin pitsisukkaohje jonkun ruttuisen aanelosen kääntöpuolelta.


Aikuisen sukat oletettavasti 7 veljestä. Jollekin on mennyt lahjaksi, koska omasta kaapista ei löydy. Kivan näköinen kuvio. Lisään linkin, jos joskus sellaisen bongaan.



Turkoosin velourin tuho

Pala pehmeyttä, marinerad för liian monta vuotta. Nips naps, sur rur.




torstai 10. tammikuuta 2019

Harmaa Nurmilintu

Vai pitäisikö huivin nimen olla sittenkin Sorjonen? Mainio kotimainen sarja oli silmissä samalla kun langat puikoilla. Harmaat maisemat innoittivat neulomaankin harmaata.

Ohje: Nurmilintu
Lanka: Drops Nord
Puikot: 4 mm

Vanha koira oppi YouTube-videon avulla nirkkoreunapäättelynkin. Hyvä minä!








Pipperskaakkupuku

Sain palasen ihanaa Paratiisin puutarha -joustofroteeta ja lapseni toivoi siitä yöpukua. Saamansa pitää. Kaavana on sama Suuri Käsityön (4/2013, 140 cm) jumpsuit kuin aiemminkin. Selkään olisi voinut laittaa lisää tilaa ja jättää lahkeet lyhemmiksi, mutta ihan hyvä on näinkin. Lyhyet hihat näyttää minusta vähän hassulta, mutta rakas asiakas on aina oikeassa.




lauantai 5. tammikuuta 2019

Mysteerihame ja -tilkkutakki

Ikuisuusprojektit siirtyivät ystävän kaapista omaani. Valmiiksi leikattuja paloja surruuttelin yhteen ja kivat tuli. Hame on just sopiva ja takillekin löytyy varmasti joku iloinen käyttäjä. Kiitos leikkaajalle ja kaavan piirtäjälle! Takin vuori on ihanan värikäs, mutta siitä ei nyt kuvaa saatu, koska näppi jäätyi pakkasessa miltei irti.






Myssorna och töppörna




Kotkan oma paita

Sain palan neulosta, josta riitti tähän ja vain tähän. Minkähän takia ne ei-ihan-lempikankaat on helpointa muuttaa vaatteeksi ja ne myös monesti päätyy päälle yhtenään? Liittynee siihen ajatukseen, että kaikkein parasta pitäisi säästellä. Höpö höpöä on se.

Joka tyypin kaavakirjasta naisen t-paita, M-koko, levennetty venepääntie. Roikkuu kyllä lähinnä kaljapullohartioiden eikä veneen näköisesti.