Muistivaijeri on suosikkini rannekoruissa. Ei tarvita lukkoja, tulee näyttävän leveä helposti, sopii kaikille, ei mene rikki. Pirhana, kun loppui kesken. Jatkoin kuminauhalla.
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
Helmihommiin!
Jos kaksi- ja kuusivuotiaalta kysyy, mitä he tahtoisivat tehdä näinä sateisina ja pimeinä lokakuun iltoina, kuuluu vastaus: "Helmihommiaaa!" Sittenpä väkerretään. Sileä, yksivärinen viltti lattialle ja helmilaatikoita penkomaan. Isompi tyyppi lasihelmien ja korupiikkien kanssa toiselle puolelle ja pienempi puuhelmien ja magneettilukollisen vaijerin kanssa toiselle. Ihmeen hyvin sujuu, koska molemmat tietävät joutuvansa muualle, jos alkavat teutaroida. Suosittelen. Saan tehtyä aina vähän itsekin ja sehän on pääasia...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kas, kun en ole tajunnut tuota vilttihommaa, kiitos vinkistä. Meillä aina helmet jossain kipossa, kun lasten kanssa niillä touhutaan, mutta tuohan kuulostaa paljon järkevämmältä!
VastaaPoistaMäkin alkuun koitin edetä kuppilinjalla pöydän ääressä, mutta kaikki aika meni karanneita helmiä metsästäessä. Viltillä vahingot pysyvät helpommin aisoissa.
Poista