Seeprapäivä

Ihastuin vallan tähän paitamalliin. Kerrankin käsityölehden (Burda Style 01/2014) kaavoittaja tai mikälie mallimestari on tehnyt työtään eikä piirtänyt lehdestä toiseen samoja laatikkomalleja. Halusin ehdottomasti toteuttaa tämän mallin. Sittenpä puski Kankaiden yö eli saumurisurahtaneiden akkojen kokoontumisajot parhaasta päästä. Kestovaippakauppa tarjosi tätä omaa raitatrikootaan ihmeen edullisesti ja minähän klikkasin sormet verillä. 

Kaava-arvioni: 

- Sopii kuin nenä päähän tähän kroppaan! Istuva, sopiva, mukava, ei liian tiukka. En tiedä parhaiden puolien korostamisesta, mutta mitoitus on just eikä melkein tälle nelikymppiselle. Ja se EI ole ikä. 

- Kivaa ommella vaatetta, jota joutuu ajattelemaankin. 

- Kerrankin pitkät hihat. 

- Raglanrypytyksen kohdalle piti silittää Vlie... Vsiel... Vsile... tukinauhaa. Mulla mitään sellaista ollut, eikä täällä ennenkään olla trikoota tuettu. Ihan hyvä tuli pelkällä poimutuslangalla, saumurilla ja framilonilla. Seuraavasta saattaisin jättää poimutuslangatkin pois ja tehdä pelkällä framilonilla. Ei trikoo ole niin justiinsa. Ehkä en myöskään rypyttäisi lantiolta noin paljoa. Saisi olla vino helma. 

- Yksivärisenä kokeilen seuraavaksi. Saatan tehdä vallan mekoksi asti, niin voi käyttää leggareiden kanssa. Farkkujen kanssa maha pönköttää. Ja sehän on vain ja ainoastaan farkkujen vika. Vappumunkeilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
(Kivempi on pidempänä: http://violettia.blogspot.fi/2014/02/uusi-lempipaitani.html)

Sitten kangasarvioita: 

- Mielettömän leveää. Yhdestä leveydestä tuli koko paita, vaikka oli tällainen vinkura. Normipaita tulisi varmasti ja jäisi tilkkujakin eikä kangaspölyä kuten nyt. 

- Hinta-laatu huipussaan, etenkin nyt kun on edelleen tarjouksessa, vink vink ;) 

- Vähän paksumpaa ja pehmeämpää kuin se tavallinen raita, valkoinen raita vähän leveämpi

- Rullautuu enemmän hulpio- ja leikkuureunasta kuin yllämainittu. Hermo ei kuitenkaan suuremmin mene, koska on aika paksua.

- Yhden päivän käytön jälkeen ei näy ryppyjä, venymiä, nöyhtää, mitään. Lurutrikoot jääköön alelaareihin, koska tämä se on ihanaa!! Jokainen itse tehty vaate ansaitsee kunnon kankaat. 

Kiitos vielä kerran hauskasta kuvaussessiosta Räsäsen Katjalle! Hupaisia ilmeitä tulee, kun nauraa ja puhuu koko ajan ;)