Pikkumuija ja rouva Essu

Otetaan 60 cm pätkä Marimekon Muija-kangasta. Leikataan siitä ystävälle esiliina piristämään vilja-allergisia kokkauksia. Niskalenkissä on säätövaraa, mikäli pienemmät leipurit haluavat lainata äitinsä essua.

Loppupala käytetään pikkumuijan n. 90 cm räväkkään liivimekkoon. Tähteeksi jätetään lähinnä pölyä. Keltainen kangas on peräisin Maatuska-Maijan epäonnistuneesta takkitempauksesta. Kappaleiden kapeus aiheutti päänvaivaa kaavan asettelussa, mutta riittihän tuota tarpeeksi. Väri ei ole onneksi luonnossa noin neonkeltainen vaan tosi kaunis lämmin.

Vinonauhaa meni taas kilometri, joten kiitos joulupukille! Toiveeni on kuultu. KAM-nepit selässä ja vähän laskosta edessä. Keltainen neliapilanauha toistaa mukavasti molempien kankaiden nelilehtisyysteemaa.

Sitten vielä postiin lähtee tällainen paketti. Onpa aika ihania kankaita ja nauhoja, vaikka itse sanonkin. Ja miksen sanoisi? Kuka nyt rumia kankaita kaupasta kotiinsa raahaisi.

Päivän teemaan sopii lumihiutale. Tupruti tupruti. Kummallinen on Suomi, kun lämpötila voi nousta 30 astetta parissa päivässä. No, mieluummin näin. Lumihiutaleeseen löytyy ihanan rento ohje täältä. Ei se oo niin justiinsa.