Päässä viiraa

Vihreä joustofrotee (ihana, ihana, ihana laatu ja väri!) Kestovaippakaupasta. Anopin pitsiliina, kuminauhaa saumassa ja vanhoja nappeja. Ei hassumpi, vaikka itse sanonkin.

Kukkajoustis vanhasta hameesta. Kiitos kuuluu jälleen kerran Maatuska-Maijalle hyvistä kirppislöydöistä ja niistä luopumisesta. Että osaakin olla ruma pipo kuvassa, mutta pään kun laittaa sisälle, niin asettuu paremmin. Pitsikin tulee pois piilosta.

Peruspipo Kestovaippakaupan Safari-joustiksesta. Ohuempi ja lurumpi on tämä kuin tuo vihreä, mutta paikkansa on tälläkin.

Limetähtipanta innosti tekemään itsellekin lenkkipiristeen. Kaapista löytyi juuri sopiva suikale pinkkiä tähtitrikoota, joten siitä siis. Mitat vielä muistiin itselle:
- lyhyempi reuna 24,5 cm x 2 + saumanvarat
- pidempi 26,5 cm x 2 + sv
- korkeus 12 cm x 2 + sv

Päänympärykseni on hulppeat 57,5 cm, joten aika paljon saa kiristää, jotta pysyy panta päässä. Paksu tukka... Juupa juu.

Vielä loppuun kolmesta palasta koottu tuubihuivi. Luruviskoositrikoo Eurokankaan palalaarista männävuosilta ja pitsi edesmenneestä Taikavillasta. Leveys taisi olla valmiina n. 32 cm ja pituus 140 cm. Vallan näppärä roikotin. Ei siitä mitään hyötyä liene, mutta roikkukoon silti.

Eikun olihan vielä kissapanta. Jos tarvikkeet on leikattu syksyllä ja lapsen naamiaissynttärit on huhtikuussa, olisi korvat voinut ommella jo aiemminkin kuin vartti ennen juhlia. Meni se näinkin. Miau!

Mikä järki on ostaa kankaita, jos näin hyvä mieli tulee niiden poistuttua kaapista? Sisälläni ei todellakaan asu hamsteri.

*******
Annukan aurinkoisissa on muutes arvonta. Siinä vasta näppärä naishenkilö.