Viiksiä harkitsin. Nenää silitin jo kiinni. Korviin meinasin vaaleita sisuksia. Nääh, vähemmän pieleenmentävää, kun tekee yksinkertaisemmin. Harhahyppy eksyi silti korvaan.
Punahilkkapipokin päätyy oman tytön päähän. Trikoo on tilkkupussista ja vuorena ruskea Selian ohut joustofrotee. Tikkasin alareunan, kun ei meinannut pysyä vuori aloillaan. Nyt lörpöttää sikamaisesti.
Kypärämyssyjä saa edukkaasti kaupastakin, mutta nyt halusin testata Ottobren ilmaiskaavaa. Koskaan en ole kypärämyssyä tehnyt, joten kerta se on ensimmäinenkin. Muuten hyvä, mutta vähän piti kaventaa päälaelta törötyksiä. Takaraivolle sitten taas olisi tarvittu himpun verran lisää tilaa. 50 cm kaava oli tosi just-nyt-sopiva 50 cm päähän, vaikka minä tein trikoosta ja ohjeessa oli käytetty velouria.
Heppatrikoo on Kestovaippakaupasta ja sateenkaari on monta vuotta vanhaa Nansoa. Resori taitaa olla Sampsukalta ja onkin mukavan leveää ja napakkaa. Tilkkupussi tyhjeni yhden myssyn verran = ei juuri lainkaan.
Hölömö ihminen kokeilee uutta kaavaa heti vuorellisena ja käännettävä sekä mokaa alareunan resorin kanssa niin, että joutuu purkamaan melkein koko matkan saumuritikkiä. Aikansa saa kulumaan myös sillä tavalla.
Sovitushetken äänimaailmaa: "Pois, pois, pois!!"
Joskus sitä vaan onnistuu. Not.
Omakin pää on kaivannut uutta ruttupipoa. Kestovaippakaupan pilvivelouria on näkösällä ja kaverin vanhaa trikootoppia piilossa. Tulipa hyvä pipo ja hyvä mieli siitä, että pikkupala lähti kangaskaapista pyörimästä.
Nyt on niin monta pipoa tehty, että varmana tulee kesä heti huomenna eikä niitä enää tarvitakaan. Tässä on ensimerkit ennustuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti